Altistusarvio

Askivuosilaskuri

Laske tupakoinnin askivuodet savukkeista päivässä, tupakointivuosista, askikoosta, savuttomista vuosista ja altistuksen osuudesta.

Tupakointihistoria

Syötä keskimääräinen savukemäärä päivässä, tupakointivuodet, askikoko, savuton aika ja nykyinen ikä. Laskuri muuntaa tiedot askivuosiksi ja taustoittaviksi luvuiksi.

Askivuodet

15 askivuotta

Tavanomainen altistusarvio: askia päivässä kerrottuna tupakointivuosilla.

Askia päivässä

1 askia/päivä

Päivittäinen savukemäärä muutettuna askeiksi valitun askikoon mukaan.

Arvioitu savukemäärä

109 575 savuketta

Likimääräinen savukkeiden kokonaismäärä syötetyiltä tupakointivuosilta.

Altistusyhteenveto

Askivuodet tiivistävät tupakka-altistusta, mutta eivät yksin kerro terveydellisestä riskistä. Ikä, lopettamisajankohta, oireet, sukuhistoria ja terveydenhuollon ohjeet ovat edelleen tärkeitä.

Askia vuodessa

365,3 askia/vuosi

Tupakointivuosien osuus elämästä

33,3 %

Savuttomien ja tupakointivuosien suhde

0

Lopettamisen jälkeen polttamatta jääneet askit

0 askia

Yleiskuva

Askivuodet ovat tavallinen tapa tiivistää tupakointialtistus yhdeksi luvuksi. Ajatus on yksinkertainen: päivittäinen savukemäärä muutetaan askeiksi päivässä ja kerrotaan tupakointivuosilla. Henkilöllä, joka on polttanut yhden askin päivässä 20 vuoden ajan, on 20 askivuotta. Sama 20 askivuotta kertyy myös henkilölle, joka on polttanut kaksi askia päivässä 10 vuoden ajan. Luku yhdistää tupakoinnin määrän ja keston samaan altistusarvioon.

Tämä askivuosilaskuri on tarkoitettu henkilökohtaiseen hahmottamiseen, esitietolomakkeiden täyttämiseen, terveydenhuollon keskustelun valmisteluun ja tutkimusluonteisiin yhteenvetoihin. Laskuri kysyy savukkeet päivässä, tupakointivuodet, askikoon, savuttomat vuodet ja nykyisen iän. Tuloksena saat askivuodet, askit päivässä, arvioidun savukkeiden kokonaismäärän, tupakointivuosien osuuden tähänastisesta elämästä sekä arvion askeista, joita ei ole poltettu lopettamisen jälkeen.

Näin käytät laskuria

Syötä keskimääräinen savukemäärä päivässä siltä ajalta, jota haluat kuvata. Jos tupakointi on vaihdellut paljon, käytä painotettua keskiarvoa tai tee useampi erillinen laskelma. Esimerkiksi 10 savuketta päivässä viiden vuoden ajan ja 20 savuketta päivässä kymmenen vuoden ajan voidaan yhdistää likimääräiseksi keskiarvoksi, mutta erilliset laskelmat voivat olla selkeämpiä.

Syötä tupakointivuodet. Jos välissä on ollut taukoja, laske mukaan vain vuodet, jolloin tupakointia tapahtui. Askikoko on monissa maissa 20 savuketta, mutta laskurissa sitä voi muuttaa, koska pakkauskoot vaihtelevat. Syötä savuttomat vuodet, jos tupakointi on loppunut. Jos tupakointi jatkuu, jätä arvoksi 0. Nykyistä ikää käytetään vain taustatietoon, ei itse askivuosien peruskaavaan.

Kaava

Vakiokaava on:

askivuodet = (savukkeet päivässä / savukkeet askissa) × tupakointivuodet

Laskuri arvioi myös savukkeiden kokonaismäärän kertomalla päivittäisen savukemäärän luvulla 365,25 ja tupakointivuosilla. Savuttomien vuosien suhde saadaan jakamalla lopettamisen jälkeiset vuodet tupakointivuosilla. Lopettamisen jälkeen polttamatta jääneet askit olettavat, että aiempi keskimääräinen tahti olisi jatkunut. Se on käyttäytymistä kuvaava vertailu, ei lääketieteellinen malli.

Esimerkki

Jos henkilö on polttanut 20 savuketta päivässä 15 vuoden ajan ja askissa on 20 savuketta, tulos on 15 askivuotta. Tämä tarkoittaa, että keskimääräinen altistus vastaa yhtä askia päivässä 15 vuoden ajan. Jos sama henkilö lopetti viisi vuotta sitten, laskuri voi arvioida, että noin 1 826 askia on jäänyt polttamatta viiden vuoden aikana, jos aiempi yhden askin päivävauhti olisi muuten jatkunut.

Tulosten tulkinta ja rajat

Askivuosia käytetään usein terveydenhuollon keskusteluissa, koska ne ovat tiivis ja vertailukelpoinen tapa kuvata tupakointihistoriaa. Luku voi auttaa, kun puhutaan seulontatarpeesta, hengitystieoireista, sydän- ja verisuoniriskistä tai tupakoinnin lopettamisen etenemisestä. Askivuodet eivät kuitenkaan diagnosoi sairautta eivätkä kuvaa kaikkea riskiä. Imutapa, savuketyyppi, passiivinen tupakointi, ikä, perimä, työperäiset altisteet, aiemmat sairaudet ja lopettamisesta kulunut aika vaikuttavat myös.

Käytä laskuria valmistautumiseen, mutta keskustele tuloksesta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, jos sillä on merkitystä hoidon tai seulonnan kannalta. Jos tulosta tarvitaan vakuutukseen, tutkimukseen tai potilasasiakirjaan, tarkista kyseisen tahon käyttämä määritelmä. Pitkittynyt yskä, rintakipu, hengenahdistus, veriyskä tai selittämätön laihtuminen ovat syitä hakeutua hoitoon laskurin käyttämisen sijasta.