Yleiskuva
Laske teoreettisten pohjien määrä, pohjakorkeus, kapasiteettikerroin ja selektiivinen ajoitus kromatografisista piikkimittauksista. Laskuri on tarkoitettu tilanteisiin, joissa nopea päässälasku ei riitä ja oletuksia on hyvä tarkastella järjestelmällisesti. Se kokoaa olennaiset muuttujat samaan näkymään, jotta voit vertailla vaihtoehtoja selkeästi ilman erillistä taulukkolaskentaa. Tulokset päivittyvät paikallisesti selaimessa, joten mallia voi käyttää useiden vaihtoehtojen vertailuun peräkkäin.
Näin käytät laskuria
Käytä kenttiä tiiviinä laskentapohjana. Aloita realistisella perustapauksella ja muuta sen jälkeen yhtä oletusta kerrallaan. Näin näet helpommin, mikä syöte ohjaa tulosta eniten. Tässä laskurissa keskeisiä syötteitä ovat: Retentioaika (min), Piikin pohjaleveys (min), Kolonnin pituus (cm), Kuollut aika (min). Jos jokin arvo ei ole tiedossa, käytä mieluummin varovaista arviota kuin liian tarkkaa arvausta. Hyvä käytäntö on laskea perusvaihtoehto sekä varovainen ja optimistinen vaihtoehto. Niiden välinen ero kertoo usein enemmän kuin yksi yksittäinen tulos.
Laskentatapa
Pohjaluku käyttää kaavaa kuusitoista kertaa retentioajan ja pohjaleveyden suhde toiseen; kapasiteettikerroin vertaa retentiota kuolleeseen aikaan. Kaavat antavat samoilla syötteillä aina saman tuloksen. Väliarvoja ei pyöristetä ennen tulosten esittämistä. Tämä vähentää pyöristysvirheen vaikutusta ja tekee herkkyystarkastelusta johdonmukaisempaa. Jos lähtöarvo on nolla tai hyvin lähellä nollaa, tulosta kannattaa tulkita varoen.
Tulosten tulkinta
Tuloksissa näytetään: Teoreettiset pohjat, Pohjakorkeus (mm), Kapasiteettikerroin, Retentiosuhde. Pidä tulosta jäsenneltynä arviona. Tärkein tulos on hyödyllinen, mutta myös tukiarvot ovat tärkeitä, koska ne kertovat, onko tilanne tasapainoinen, herkkä vai lähellä käytännön rajaa. Katso erityisesti, muuttuvatko tukiarvot samaan suuntaan kuin odotit. Jos pieni muutos yhdessä syötteessä siirtää lopputulosta paljon, kyseinen oletus kannattaa tarkistaa luotettavasta lähteestä ennen päätöksen tekemistä.
Käytännön esimerkki
Aloita oletusarvoilla ja vaihda ne omaan tehtävääsi tai koejärjestelyysi. Muuta sen jälkeen yhtä lähtöarvoa kerrallaan. Kun tulokset ovat rinnakkain, näet nopeasti, onko tulos vakaa vai riippuuko se voimakkaasti yhdestä oletuksesta.
Laadun tarkistus
Ennen kuin käytät tulosta päätöksen tukena, tarkista yksiköt, etumerkit, lämpötila- tai painearvot sekä kaavan oletukset. Jos lähtöarvo perustuu mittaukseen, huomioi myös mittaustarkkuus.
Rajoitukset
Laskuri yksinkertaistaa todellisuutta. Se ei huomioi kaikkia mittausvirheitä, koejärjestelyn rajoitteita, materiaalien vaihtelua tai mallin ulkopuolisia ilmiöitä. Käytä tuloksia opiskelun, suunnittelun ja suuruusluokan arvioinnin tukena.